tiistai 14. maaliskuuta 2017

This.

Vinnie Paz - Happiness is just a word

My family don't understand what I go through
Under diagnosed for 20 years, ain't never broke through
You ever been in such a fog you don't know you?
Never being able to do the shit you're supposed to?
I wouldn't wish it on anyone that I'm close to
Wouldn't wish it on anybody that I'm opposed to
There's not an accurate diagnosis to show you
Basic neurobiology isn't close to it
I'm watching life as a spectator
I can't help myself, even though I possessed data
It's not a part of my spirit to want to test nature
You think you know what I'm feeling, cousin, then let's wager
I'm having trouble retaining new information
Familiar scenes starting to look foreign- derealization
Everybody tired of being patient
Mama wondering why her baby crying in the basement
Constant rumination just exacerbates it
To the point where I can't even barely narrate it
I've had doctors tell me that my mind is fascinating
But they can't tell me why the sickness has been activated

Darkness comes beneath the dying stars
With all the blood and scars
My mouth will hunt you
With fear - I appear
Nothing will stop me
You crave the creature in me
Shattered, I will capture you
So run

My head don't work, the meds don't work
But I don't want to be dead, dead don't work
Sleep's the cousin of death, the bed don't work
Maybe I'd rather be dead; dead don't hurt
Realization of an inherent emptiness
Maybe that's another sin for the pessimist
Possibly I am a jinn with a exorcist
I've fallen because I've been on the precipice
Maybe it's my mama's possible regret
Maybe it's a neurological neglect
Maybe it's the reason why water's wet
The angular gyrus and where the frontal lobe connect
But maybe I'm being too complicated for you
Maybe I should just be calm and explain it to you
The psychiatrist thinking they could fool you
Paxil, Zoloft, it's just wasteful to you
I've tried meditation, tried to sit in silence
But how the fuck that help a neurochemical imbalance?
Why would you tell a person that they were childish
Without an understanding of the pain that they surround in?
I always feel foggy somatic detatchment
It's like my body isn't connected to actions
It destroys everything that's affected the fragments
I don't have nothing but senses and sadness

Rotat, päihteet ja betoni.

"Mä luulin et mä haluun olla jotain mitä en ees haluu olla
Melkein menetin jo uskon itseeni
Mun pitäis jättää turhat taakse mut on välil vaikee päästä eroon niist
Ku ympäril on rottii, päihteit ja betonii
Tähän hedariin ei auta ees ketorin
Pakko mennä himaan laittaa pääkoppa remonttiin"

torstai 10. marraskuuta 2016

Päivät kääntyy

Lisää kuvateksti
Turning my memories
Hoping to find out
where all the loyalty's gone
The friends that I had then
Turned into strangers
Thinking of you all along
If you see me now
You won't see me alone
If you see me
I'll be heading home
'Cause this is my town
This is my city
Through my eyes, looks so pretty
This is my town, this is my city now
These are my people, this is my song
Dirty streets where I belong
This is my town, this is my city now
This is my city now

Oon ollu paha ja tosi ahkera. Miten nää kaks sopii yhteen? Hahah, no mut kuitenkii. Oon ollu nyt neljättä viikkoa töissä ja huomenna tulee oikeaa rahaa oikeasta työstä omg! En ois ikinä uskonu, et olisin kyenny tämmösee.. Oon semiylpee itestäni. Niinku vissii saanki olla. Oon myös käyny rokotuksis, ny on jäykkäkourustusrokotetta ja a+b -hepatiitti rokotteet 2/3 saatu. Huah, mitä kaikkee aiheutti. Tulin kipeeks pariks päiväks ja käsi ihan paskana. Ei oo kyl varaa nyt olla kipeenä-- Kokoajan nyt viikon ollu, että nenä vuotaa ja räkä on semmosta, et se lähtee vuonna 3000 viimeistää liikkeelle. Lisäks yskä on rintakehässä ja maistuu veri suussa ku yskii (y) hienoa,


Kyl tää tästä. En oo ollu kuivilla, mutta en oo myöskää bilettäny tai mitää viihteilly. Lähinnä vaan hakenu energiaa tehdä työnsä hyvin. MIkä on surkeeta ajatella etten oo uskaltanu ku muutamia päiviä tehdä ilman apuvoimia töitä. Plus miinus nolla varmaan tän hetkinen tilanne. Onneks Australia on kaukana ja siel voi keskittyy kaikkeen muuhun kun itteesä ja jaksamiseensa. Odottaen.

Summer where did you go? Haluisin seurata sua. Kesää ei oikein osaa arvostaa silloin kun se on meneillään, sillon vaan valittaa. Mut tän kaamosmasennuksen kyl huiomaa heti kun aurinko vaipuu piiloonsa. Meet töihin pimeessä ja tuut kotiin pimeessä.... rrgh. Kerrankin muuten voisin kuvitella, et tekisin ihan normaalin ihmisen kaltaisesti töitä vuoden, sit ois kesäloma ja sit taas töitä. Pitäis vaan olla semmoista missä kehittyis ja mikä olis kiinnostavaa. Opiskelu ei oikein lähtis varmaan lähivuosina ainakaan. Tosin ei sekään oo pois suljettu.





Oon miettiny myös muuttoo toiseen kaupunkiin (ei huolta se ei ole savonlinna, huhhuh) mutta siis kuitenkin kun tässä kylässä ei pahemmin ole mitään kiinnostavaa opittavaa (tai sitten en vaan löydä) niin olisihan se maisemanvaihdos jo taas ihan kohillaan. Mieskin kun lähtee puoleksi vuodeksi Saksaan niin niin... Mitä hittoa mä täällä teen. Pelottaa kyllä ihan helvetisti. Oon innoisssani tietty toisen puolesta ja kaikkee, mutta pelottaa. Puol vuotta on kuitenkin pitkä aika.                                         Jäätyminen.

Cris <3
Joskus sitä haluis vaan elää kuvissa tai joidenkin ohjelmien maailmoissa.



My morning coffee




Me ollaan vuosimallia -91 eli sitä parasta
Inkerikissa <3
There's as many sides of the story as there's people telling it.

Soittorasia

Rouva Romillacmillac

Täällä on nyt kaikkee mahdollista näissä kuvissa kun en oo ikuisuuksiin kirjotellu. Joten valitan tätä sotkuisuutta.


Juhannusjuhlia




Melkein alaston mies



MINÄ VALMISTUIN BTW

Mieskin löysi uuden asunnon veljensä ja sen kaverin kanssa, omakotitalo... Kaikki on edenny oikeestaan niinkuin luulinkin. Hehe.










White house







Tulevaisuuden minäkö?
Uih miten paljon on tullu tehtyä kesän aikana, siinä oli kuvia vähän koko kesältä. Välillä sitä miettii ettei saa mitään aikaan, mutta onneks kuvat todistaa. "Nothing really matters to meeeee" Queen laulaa just telkussa viimeiset sanansa. No aika moni asia matters to me. Onneks oon oppinu vähän karsimaa tätä negatiivisuutta, nykyään vaikka masentaa niin löytää sen jonkin pikkuasian johon tarttuu ja jolloin olo ei enää ookkaan niin hirvee. Yritän alkaa taas kirjottelee enemmän tänne, mut mitään en lupaa. Kamalaa luvata ja sitten rikkoa lupauksensa. Inhoon sitä sekä ihmisiä jotka tekee niin.

Kiitos ja kumarrus