torstai 18. lokakuuta 2012

Kahvia, töitä, kahvia, tupakkaa, kahvia, naurua ja töitä.


Lupailin niitä kouluhommien kuvia ja semmosta, muistaakseni. Valitettavasti n. 99% miun koko elämäni kuvista on kadonnut, joten.... Kuvia = kaksi kuvaa. Ikäänkuin jotakuta kiinnostaisi, mut miulla ei oo nyt mitään kivempaakaan tekemistä ku vammattaa sohvalla ja naputella näppäimiä.
Miulla oli kasa tarpeettomia vanhoja kolikoita ties miltä ajalta ja mistä maasta ja halusin niitä jotenkin esille, joten aloitin kehittelemisen...


Niin tuota, tämmöstä oon väkerrelly koulussa (kun sinne olen onnistunut sijoittamaan itseni) tänä syksynä. Nyt tosin oon ollu pajan puolella vähän enemmän, kun paria lamppua kehittelen ja spraymaalia imppailemassa käyn. Heh heh. Joo... Miun pitää harjoitella tätä kuvataltiointia vielä kun a) en osaa ottaa ennen-jälkeen kuvia b) otan ne kuvat mitä muistan niin ihan ihme kuvakulmista ja c) miulla on essentiaalinen vapina. Diddidii sit tein myös tämän massatuotannoksi tulleen: Lusikkasormuksen. Tosin tilaustyönä.

Haarukasta on rannekoru, vanhoja koruja on korjattu tai hopeoitu tai muuten uudistettu... Ja sitten yks ihana pöllösormus meni vähän piloille, kun sitä piti kuumentaa ja se olikin jotain halpismateriaaliakin halvempaa... Se sitten suli..

Ei millään malttais mennä nukkumaan, kun on juonu liikaa kahvia, lääkkeet ottamatta ja tupakoituttaa ja on energiaa, mut samalla väsyttää. Huominen vielä arkea, mut klo 14.00 aloitan SYYSLOMAN jeee en ees tajunnu maanantaina, että meillä on semmonenkin. Ens viikolla saan siis rauhassa opetella käyttämään kirkasvalolamppuani! Kyllä miusta vielä aamuvirkku saadaan.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Pää kiinni painajainen

Hävisin erän, mutta en koko sotaa. Oikeestaan hävisin sodan, mut voitin yhden erän. Eikun taisin hävitä koko paskan ja joka erän.

Mut tänään hautasin pahoja asioita pimeään laatikkoon kaiken muun kivemman alle ja sanoin perään, että nähään ens kesänä (jos sillonkaan, haha) ja niin stressi hälveni. Tai no siis onhan miulla vielä stressiä ja paljon onkin, ihan vaan koska stressaan niin helposti, mutta nyt voin keskittyä elämään. Tai mihin vaan. Ehkä jopa siihen paljon puhuttuun ja erittäin harvinaiseen asiaan nimeltä hyvinvointi. En oikee tiedä mitähän kyseinen sana merkitsee, mut miulla on aikaa, joten aion ottaa selvää.

"Yes, I've made mistakes. Life doesn't come with instructions"

maanantai 15. lokakuuta 2012

Aivotoiminnan amputaatio

" Pitkälle edennyttä masennusta hoidetaan plaseboilla, joita syömällä potilas kuvittelee paranevansa, vaikkei oikeasti parane. Masennusta voi myös lääkitä alkoholilla. Suosituin lääkkkeellisen hoidon muoto on lyijy.  Toisin kuin monia muita lääkevalmisteita, lyijyä ei ole saatavilla lääkepakkauksessa, vaan se toimitetaan tavallisimmin lippaassa. Tabletin halkaisija on tavallisesti 7,62mm ja tämä vahvuus sopii kaikille. Lyijy tulee nauttia tyhjään päähän mahdollisimman kovassa ja nopeassa muodossa."

Tervetuloa maanantai, pommiin nukkuminen, sosiaaliton elämä ja megavitutuksen multihuipentuma.

Kiskiskis

Moi oon Muska Fransesca
Tosiaan... Adoptiolapseni sai kaverin. Tuommoisen tosi suloisen pikku elohiiren, jolla on erittäin pienet ja terävät kynnet ja hampaat kuin pikkuisia nastoja. Ja joka on jo hyvin asettunut uuteen kotiinsa. Aivan suloinen tapaus silloin siis kun hän nukkuu ja on paikoillaan. Heheh.. No ei nyt sentään. Sehän on vasta 9kk.
Pikkuinen sai nimekseen Muska, koska en keksinyt mitään kivempaa. Siis mitään semmosta mikä ei olis kuulostanut jotenkin... jaa-a. Mutta, olis miun elämä kovin tylsää ilman näitä kahta murhekryyniä. Tuskin olisin edes kotona koskaan. Kelle tai millehän miä sit lässyttäisin... Jukkapalmulle? Palmuvehkalle? Eeei, varmasti myrkkymuratille sittenkin.
Siis NIIN PIENI
Nää ei meinannu kyl olla kavereita muutamaan ensimmäiseen viikkoon.. Tai Muska olis kyl ollu, mut Miumiu oli sitä mieltä ettei tollane rääpäle hänen reviirilleen tule. Mutta onneksi asiat muuttuvat ja nyt ne sattuivat muuttumaan parempaan.

Mut pentu käy myös voimille...

Ja sitten muihin aiheisiin. Ostin itelleni Samsung galaxy s3 (puhelin-, netti- ja liittymäpaketti jonka kanssa olen naimisissa seuraavat kaksi vuotta JA joka maksoi kaksi kertaa enemmän kuin autoni) ja tuntien miun kännykkä -historian, olen täten tyhmä. Mut kyl se kolme viikkoa kesti priimakunnossa! Nytkin se toimii... Siinä on vaan muutama hassu naarmu näytössä. Onneks oon MacGyver ja tilasin ebaysta uuden näytön (nojoo pienen etsimisen ja avustuksen jälkee....) ja vaihan sen ite ja särjen koko puhelimen. Sit katon ku 600 euroo lentää ikkunasta mielipuolisen raivon ja vitutuksen seurauksena. Ja palaan aikaan jolloin ihmisten luo mentiin käymään, siis ihan ovelle, ja kysyttiin pihalle leikkimään. Sit oon outo ja lopulta kukaa ei enää avaa miulle ovea, koska a) ne ei oo kotona b) ne nukkuu/viettää krapulaa/tai jotain muuta yhtä järjetöntä c) ne ei halua nähdä miua d) ne ei avaa ovia, jos ne ei tiiä kuka sielä on. Niinku miä teen. Tai en tee. Siis EN avaa ovea ellen tiiä kuka siel on, mikä on sinänsä tyhmää, koska miulla on ovisilmä, mut vittuku sen luo ei pääse sillee hiljaa.

Voisin lopettaa tältä päivältä. Illalta. Yöltä siis. Ja mennä tuota vaikka harrastamaan unien näkemistä. Tämä pakko tosin laittaa tähän vielä, kun soi päässä niin vammasesti.. Mitäs mitäs mitäs mirrejä täällä pyörii...

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Onks se dietillä vai dieetillä?

"Elämä on pelätty sukupuolitauti, jota esiintyy kaikkialla Maapallolla monella vastasyntyneellä. Useimmat ihmiset sairastavat elämää - tietämättään. Elämä on ainoa sukupuoliteitse tarttuva sairaus, joka on 100-prosenttisesti tappava. Yksinkään elämän saanut ihminen ei ole toistaiseksi selvinnyt taudista hengissä. Mikäli sinulla ei vielä ole elämää, sen voinee ladata eräältä internet-sivustolta. Elämän voit ostaa myös hyvin varustellusta tavaratalosta."

 

Miksi minä luen hikipedian artikkeleita vaikka väsyttää ja pitää herätä seitsemän tunnin päästä? Olen pohjimmiltani aivan tyhmä olento. Ja kahvi ei muuten auta tähän rentoutumiseen ja kehon rauhoittumiseen jotta pääsisi nukkumaan. Eikä varmaan kissankuselta haiseva kotikaan... No ei täällä oikeesti haise, eihän...?

Aattelin tässä joko tänään tai huomenna tai ylihuomenna tai loppuviikosta laittaa kuvia koulutöistä ja kissoista. Koska minulla ei ole muuta elämää. Kissa sitä tätä ja tuota ja se toinen kissa meni sinne ja tuonneja sit HAHAHAHAHAA.... haa... Ei miulla kyllä sitä kouluelämääkään oikeastaan ole, vieläkään, vaikka vähän suunnittelin syksyllä semmoisen aloittaa (notetoself: nyt on syksy). Mut hyvin suunniteltu on puoliksi jo tehty! Tekisi mieli suunnitella pari vuotta lisää.


"Kateus on mielentila, joka merkitsee yleensä toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden, syyllisyyden tai harminsekaisen pahansuopeuden tunnetta. Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on.

TUOTA olen tuntenut ja yrittänyt nitistää itsestäni jo pitkään. Miten onnellinen oliskaan, jos vois iloita toisen ilosta? Mitä järkeä on murjottaa kun toinen saa kaiken minkä on halunnut tai edes osan siitä? Sehän on vaan hyvä! Sillon tietää, että itselläkin on ehkä mahdollisuus joskus saada itselleen kaikki toivomansa. Tai edes hippunen. Ei ihme, että kateus on yksi kuoleman synneistä... Tässähän menee oma elämä hukkaan, kun toisten onnea kadehtii.

Nyt miula on niin kova nälkä, et haen ruokaa ja katson sit saanko täällä aikaan mitään järkevämpää ku tämmöne aivopieru mikä tästä nyt tuli.