torstai 28. tammikuuta 2016

Kuvaoksennus

Yritä olla selvinpäin ja oo positiivinen niinkun sun c-hessu testi. Mulla on paljon kysymyksiä elämältä ja mulla oli suunnitelmiakin, mut ne on nyt hukassa. Ootan vähän jotain niinku heräämistä. Et se voima (mikä ennen oli aine, jonka avulla jaksoin toimia) palais takais. Eikä tarvis kemikaaleja pitää psyykettä kasassa, joka nyt tuntuu rakoilevan. Big time. Nyt niitä kemikaaleja ei siel pääs enää oo. Niin oon ihan kujalla. Ne anto aina omat vastauksensa: Kyl kaikki hoituu, ota vähä tosta niin unohdat taas hetkeks kaiken, huomenna sitten. Mä kaipaan niin sitä nyt, hetken taukoo, et mun ajatukset selviäis. Mä kaipaan siis ainetta. Yhtä ainoota. Mut sittenhän tää kaikki alkais alusta?

Mulle olis liian helppoa ja nopeeta saada helpotusta, se olis siinä, pääsisin tuskastani, mut kenen vuoksi mä en sitä tee? Jos tekisin sen nyt, menettäisinkö kaiken mitä tähän mennessä oon saanu aikaan? Menettäisinkö mä ihmisisen, josta välitän yli kaiken, jos tekisin sille tän nyt kun me molemmat ollaan kärsitty niin paljon. Mun aivot toimii liikaa. MÄ TAHDON POIS. Mä en kohta jaksa tapella enää itteni kanssa, mulla loppuu voimat ja niin loppuu avokatkokin. Mun usko siihen, et tulisin olemaan onnellinen sekä jaksamaan tekemää asioita ilman mitään kemikaalia on tosi hatara. Ehkä koska oon unohtanut millaista se oli. Ennen aineita. Mut mä roikun kiinni siin ajatukses kynsin ja hampain.

Oiskohan tos kehos kaks ihmistä. Tuntuu ahtaalta.
Oksensin tän ekana tähän
Sinivuori oli jotain upeaa
-20c mut yö oli silti ihan nice
Elsi the Queen
Tui
Kyllä oon löytäny uuden jutunki
Tää oli mun uuden vuoden paras kuva niistä sadasta
Oonko vähän laiska? Aahahaahaahhaa...

3 kommenttia: