Hello June

 Valvottaa ja ukkeli nukkuu ja miula on tylsää niinpä ajattelin tulla tänne tarinoimaan viime aikaisista tapahtumista. Elikkäs olen muuttanut (tai siis en oo enää asunnoton) ja asunto on ihana plus jaan sen poikaystävän kanssa. Ihmeellisen hyvin sopeudun asumaan toisen ihmisen kanssa... Kyllähän tää tosin välillä on vähän.... noh... sietämistä (arvatkaa kuka siivoo, koska on rahaton, ei käy töissä tai tee muutakaan järkevää päivisin kun toinen on töissä ja maksaa kaiken). Mutta niin jokaisella on omat huonot/hyvät tapansa ja muut semmoiset. Niin myös miulla. Pieni perfektionisti. Kunhan vaan saan oikein kunnolla otteen tuosta koko ajan kytevästä sisustusinnosta niin annan palaa. Toisaalta meneehän tämä tällä pikkuhiljaa niin hyvää tulee -tyylilläkin. Jokatapauksessa on ihanaa asua keskustassa, omistaa oma parveke, keittiösaareke, erillinen makuuhuone, oma pesukone, kaikkia pieniä ja isoja tavaroita ja muutenkin täällä on niin paljon tilaa olla vaikka aika pieni kaksio onkin.

Huomasin myös, että kesä alkoi joten me ollaan käyty rillaa ja uimas ja saunomas ja grillaa ja grillaa ja grillaa. En edelleenkään pidä ötököistä, mutta jostain selittämättömästä syystä ne tuntuvat tykästyneen miuhun joka vtun kesä. Rrrrgh... Ulkona on tullut siis oltua kaikesta huolimatta, yöllä hilluttu kaupungilla tai metsässä. Alkoholin kulutus on kyllä hienoisesti kasvanut näin kesän tultua... eehhehee. Kukaan muu huomannut samaa?

Säynätillä

Tuli käytyä taas Nilsiässä kavereiden mökillä vähän kalastaa, uimas, saunoo, jännittämässä MM-jääkiekon finaalia (prkleen lahjotut tuomarit jupinaajupinaa) ja nauttimassa sivistyneesti väkeviä alkoholipitoisia virkokkeita sekä keuhkosyöpää. Tokana päivänä kärsin niin infernaalisesta krapulasta, että se päivä meni vähän niinkuin pelätessä kuolemaa. Takaisin tullessa vierailtiin kuopiocityssä (tuli vähän harhailtua kiitos nykyteknologian eli navigaattorin, joka ei osannut suunnistaa sitten yhtään, mutta tulipahan ajettua ympäriämpäri kuopiota) lisäksi tämän kaiken ansiosta saatiin todeta, että fiestalla pääsee kuin pääseekin pidemmille matkoille ja parhaimmillaan 140km/h ilman, että se hajoaa. Haluan lisää roadtrippei.

Matkalla <3

Naisvuorella oli hiljaista aamun sarastaessa

 Sitten aina välillä seikkaillessa törmää kaikkeen jännään ja tapahtuu tälläistä kuin esim nyt: hämmästyin, että aurinko paistaa ikkunasta ja tajusin, että on aamu. Mutta toisaalta kello on vasta puoli viisi... En tiedä tuleeko tästä uneton aamuyö, mut houkettelis suuresti vaan keittää kahvia ja mennä juomaan auringonpaisteeseen tuohon parvekkeelle ja kuuntelemaan hiljaista kaupunkia. Hmm, sounds like a plan. Onpas kunnon tämmöinen "don't worry, be happy and everythings gonna be allright" -fiilis. Mieletöntä. Voisin parantaa maailman, haha.

Kaverikuva

Perjantaina juhlittiin rakkaan ystävän synttäreitä, joten oli lupa tälläytyä ja komento kuuluikin, että pitää vähän kuin "yli"pukeutua. Joten jee, naisena pääsin tekemään sitä mitä naiset yleensä tykkää tehdä.. Jota tosin itse hyvin harvoin teen. Kiharat, juhlamekko, kengät, meikki plaplapla koko paketti. Oli kivaa ja näki vanhoja tuttujakin, toisinsanoen sosiaalisoiduin pitkästä aikaa oikein kunnolla. Hehee, poikaystävä puhuu unissaan, hirmunen papatus kuuluu makkarista. Kovin ei kyllä mistään saa selvää, muta villiltä kuulostaa. Nukuttaispa itseäkin... Vaan ei. Niinkun ei viime yönäkään. Enkä haluais turvautua unipilleriin, koska nukkuisin koko huomisen (eli tämän) päivän. Ehkäpä järjestelen hyllyjä tai lataan musiikkia tai leffoja tai piirustelen jotain tai täytän tälle kuulle toimeentulotukihakemuksen. Tavallaan hyvä fiilis vaikka ahdistaakin että tulee valvottua, mutta tuntuu niin vapaalta. Että on koko päivä aikaa tehdä mitä haluaa. Ja parasta on, et se on totta.

Let's party